Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan. Jutut jatkuvat.
Tiistaina, 13.9. pelattiin 10 seuran ottelu Vierumäen Cooke-kentällä. Matkalla oltiin yhteisellä bussilla aulankolaisten kanssa niin kuin tapana oli ennen korona-epidemiaa. Itse olin jo vanhan hyvän tavan unohtanut mutta onneksi Pirkko muistutti asiasta. Näillä polttoaineiden hinnoilla tuntui myös varsin järkevältä taloudellisesti ja olihan se ympäristötekokin. Kustakin seurasta oli 12 pelaajaa, eli koolla yhteensä 120 innokasta senioria aika vilpoisassa kelissä. Cooke-kentästä on varmaan ainakin kahdenlaisia mielipiteitä ja tiedossa on, että kenttäyhtiöllä on ollut haasteita ihan riittämiin. Hyvä ystäväni ja kohtalotoverini eräältä Belekin matkalta, tj Jan Ruoho kertoi, että kylvöjä on tehty kuuteen kertaan. Viheriöt ja hiekkaesteet olivat ainakin näin ilman harkkakierrosta pelanneelta kyllä aika haasteellisia. Hiekkaesteet kivikovia, joku osaa lyödä niistä, kaikki eivät. Viheriöt näyttivät nopeilta mutta eivät sitä olleet. Kovat kylläkin. Jos löit perille saakka sait etsiä palloasi kymmenien metrien päästä viheriöiden takaa. Hiukan liioittelua, mutta vaikeaa oli. Olisi pitänyt jättää reilusti lyhyeksi ja toivoa onnisteita rulleja. Sadan metrin päästä on aika vaikeaa lukea kallistuksia! Jälkeenpäin Janin kanssa keskustellessani hän kertoi, että heidän tavoitteensa on pitääkin kenttä tällaisena. Ehkä enemmän siellä pelattuaan oppisi pitämäänkin siitä, mene ja tiedä.
Niin tai näin, sama kaikille. Kun katseli tulosluetteloa, ei se kaikille niin vaikeaa ollut. Pistebogey oli pelimuoto ja voittajalla, Lahden Golfin Kim Liljeströmillä 44 pistettä! Neljällä seuraavalla, niiden joukossa meidän Seppo Kopopnen ja Aulangon Rainer Rintakoski 42 pistettä. Seppo Koposen lyöntipelitulos 85 on kyllä vertaansa vailla! Jos oikein muistan mies täyttää syksyllä 88 ja pelaa 3 alle oman ikänsä. On tuo Seppo kova luuta!!! Partasen Sisko oli meistä toiseksi paras pistein 41. Heikkilän Arilla pisteitä 38. 42 pelaajaa pelasi alle tasoituksensa, joten ei se kenttä sittenkään niin vaikea tainnut olla. Turhaa mutisen, pitää osata sopeuttaa oma pelinsä kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin. Siitähän tässä on kyse!
Aulankolaiset pelasivat koko joukko varsin hyvin. Olivat varmaan sisuuntuneet edellisen vuoden sijasta 10. Kun tulokset olivat selvillä oli heidän sijoituksestaan sulanut 0 pois. Jäljelle jäi vain 1 eli voitto ja vieläpä varsin ylivoimainen. Niin sitä pitää, Kiertopalkinnon kanssa kotimatkalle. Onneksi olkoon naapureille.
Varovasti kyselimme saammeko vielä tulla samaan bussiin. Kohteliaina lupasivat ottaa meidätkin kyytiin. Oltiinhan mekin sentään sijalla 6 eli ihan pahnan pohjimmaisia.
Kiitokset kaikille mukana olleille. Kiitos Kilven Kaleville hyvästä tasaisesta kyydistä. Ensi vuonna kohdataan Lahden Golfissa. Kai me sinnekin mennään yhdessä, toivottavasti. Täytyy hyvissä ajoin alkaa varovasti kysellä.
Joukon jatkona
Heikki