Tawastin senioreiden seuraotteluiden sarja käynnistyi tiistaina, 30.5, kun Kurk saapui vieraaksemme. Tällä tapahtumalla on pitkät perinteet. Jo yli 30 vuoden ajan seurat ovat kohdanneet vuosittain vuoroin kummankin kotikentällä. Olisipa mielenkiintoinen tilasto montako pelaajaa kaikkiaan on ottanutu osaa ja kuka on pelannut eniten? Yhteistähän näillä kentillä on sama arkkitehti, Reijo Hillberg sekä maanomistajien tuttavuus. Taitavat olla muuten Hillbergin ainoat luomukset, niin ainakin minulle on kerrottu. Hyvin on onnistunut kumpikin, kauniita luomuksia.
Joukkueissa on yleensä ollut 5 nais- ja 11 miespelaajaa, tällä kertaa naisia oli mukanan kummallakin 6. Meillä 10 miestä, Kurkilla 9 eli yhteensä 31 pelaajan voimin mentiin. Pelimuodoksi on vakiintunut tasoituksellinen pistebogey. Pari kertaa kokeiltiin myös golfin alkuperäistä pelimuotoa eli reikäpeliä, mutta kokeilun jälkeen palattiin takaisin tähän tapahtuman luenteeseen hyvin sopivaan pistebogeyhyn. Sää oli mitä parhain, sopivan lämmin, aurinkoa, ei liikaa tuulta. Ja sade pysytteli poissa!
Kun tuo sähköinen tulospalvelu on tänä vuonna viritetty sellaiseksi, että voi seurata pelin etenemistä vain 15 väylän ajan, säilyi jännitys loppuun saakka. Onhan siellä kolmen viimeisen väylän joukossa mm. väylä 16, joka joskus tuottaa hiukan harmaita hiuksia (jos niitä tällä ikää ei muuten ole) ja erityisesti väylä 17, joka varmasti jää jokaisen vieraspelaajan mieleen. Siellähän voi tehdä ihan minkälaisia tuloksia hyvänsä. Tosin kun pelataan pisteistä huonoin mahdollinen on 0 pistettä. Lyöntipeli on asia erikseen. Palloja silä väylällä on tapana syödä. Montakohan sielä lammen pohjalla makaa? 30 000 kierrosta vuodessa, vaikka vain joka kymmenennellä pallo veteen tarkoittaa 3 000 palloa per vuosi. Aika monta!
No, joka tapauksessa kun viimeisetkin oli saatu varsin kohtuullisessa ajassa maaliin voitiin keskittyä tulosten laskentaan. 8 parasta pelaajaa, joiden joukossa vähintää 2 naispelaajaa, niinhän kutsussa sanottiin. Minkähän takia muuten ajatusmalli lähtee siitä, että miehet ovat parempia pelaajia kuin naiset? Kun cädärin kanssa tuloksia ynnäiltiin voitiin äkkiseltään todeta, että kympin joukossa oli 6 meiltä ja 4 Kurkista. Tästä saattoi jo hiukan ounastella lopputulosta. Mutta mutta, tiukalle se meni. Kotikentän taika kuitenkin säilyi, me keräsimme 270 pistettä, Kurklaiset 265 pistettä. Kiertopalkinto vuodeksi meidän kaappiin. Parhaan henkilökohtasen tuloksen pelasi vieraiden Batu Karasar, jolle pisteitä kertyi 38. Hieno suoritus! Meidän paras oli ikinuori Seppo Koponen 36 pisteellä. Paras lady oli Maritta Korkia-Aho, pisteitä 34, vieraiden kuningatar Vellamo Toivonen, 31.
Mukana oli myös pari erikoiskilpailua. Väylällä yksi lähin lippu kahdella, jonka naisista voitti Vuokko Karjalainen ja miehistä Raimo Sintonen. Väylällä 7 perinteinen lähin lippu, jossa tarkin nainen oli Tiina Olsson ja paras mies Lauri Lindberg. Pelin henkeen sopien nämä menivät tasan 2-2!
Ensi vuonna pelataan sitten jälleen Kurkissa, jonne saimme valmiiksi kutsun. Ketähän siellä on mukana. Kiitos kaikille tawastilaisille mukana olemisesta. Hyvin pelattu, pysti palautettu kotiin!
Muisteli
Heikki