Tawast Golfin mestaruuskilpailuiden mestisennakko
Hyvät pelinaiset ja -miehet, arvoisat tawastilaiset!
Kauden päätapahtuma on jälleen ovella ja näin myös toimituksella on aika arvioida kandidaattien viikonlopun suorituskykyä ja mahdollisuuksia. Mestaruuskilpailuissa pelataan monta mielenkiintoista sarjaa, mutta toimituksen ajanpuutteen vuoksi on pakko ollut keskittyä vain miesten A-sarjaan. Jälleen kerran tehtävä on ollut erittäin haastava ja kaikesta taustatyöstä huolimatta edes asiantuntevin selvitystyö ei pysty aina ennakoimaan, kenen selkäranka kestää, kuka sulaa klubin terassille ja kenen kovat puheet muuttuvat vain paperitiikereiksi. Tai no, viimeisimmän toimitus pystyy jo melkoisella varmuudella ennustamaan, vaikka lyöntiäkään ei ole vielä lyöty.
Siitä toimitus on kuitenkin varma, että mestarin nimi tulee tänä vuonna varmuudella vaihtumaan, koska viime vuonna yllätysmestaruuden ottanut Tuomas Nukari on kutsuttuna Vierumäelle johonkin toimitukselle vielä epäselväksi jääneeseen kilpailuun. Puimurin päältä toimituksen tavoittama Nukari kertoi haastattelussa, että ei usko enää voivansa yllättää tänä vuonna uudelleen ja valitsi siksi ennemmin mennä kyseisiin kyläkilpailuihin. Ja kun katsoo tämän vuoden mestaruuskilpailujen ilmoittautujalistaa, niin toimitus voi täysin yhtyä Nukarin näkemyksiin − toinen voitto olisi vaatinut ihmeitä ja luultavasti useamman kärkinimen loukkaantumisen. Onnea kuitenkin Tupelle kahvilusikoiden metsästykseen!
Alle on koottu perinteiseen tapaan analyysia pelaajista vahvuuksineen ja heikkouksineen sekä mahdolliset vaaran paikat ja yllätysmomentit. Myös säätilan kehittyminen vaikuttaa merkittävällä tavalla monen pelaajan mestaruushaaveisiin ja toimitus on pyrkinyt ottamaan tämän huomioon pelaajien mahdollisuuksia arvioitaessa. Mestaruuskilpailut kuitenkin yllättävät vuosi toisensa jälkeen ja toimitus ei annakaan mitään takuuta sille, että ennakon perusteella tehdyt vedot pitäisivät.
Ennakkosuosikit
Jussi Luokomaa
Kapteeni Jussi Luokomaa lähtee tämän vuoden mestaruuskilpailuihin ehdottomana ennakkosuosikkina. Huhut kertovat, että Jussi on kyykyttänyt kapteenin kierroksilla vastustajiaan mennen tullen. Uskomattoman pitkän pelinsä lisäksi Jussi saa vastustajiensa päät pehmenemään lukuisilla sääntöbriljeerauksillaan. Jussi saattaa kuitenkin voimiensa tunnossa sortua kapteenin arvon sokaisemana ylimielisyyteen ja joutua vielä nöyrtymään, mikäli Jussi ei huomaa, että A-sarjaan on ilmoittanut mukaan myös ainakin yksi majuri. Takavuosien kansikuvapoika Jussi on hyödyntänyt viime vuodet Topi ”nosturimiesten Mickelson” Tiitolan taktiikkaa, jossa lauantaille ja sunnuntaille haetaan mahdollisimman aikainen lähtöaika, jotta voidaan lyödä heti kärjessä luu kurkkuun muille pelaajille. Tämä ei ole vielä kantanut hedelmää, mutta toimituksen tavoittaman erityisasiantuntijan mukaan taktiikka voisi ehkä toimia tänä vuonna.
Santtu Malin
Santtu ”hymyilevä kuolema” Malin lähtee mestaruuskilpailuihin Jussin jälkeen selvänä kakkossuosikkina. Santtu on pelkän haavin ja verkon sijasta ottanut tiistaisin pelattaviin edustuspelaajien peleihin nuotan, jolla hän on käytännössä ajanut osan pelaajista toivottomaan taloudelliseen tilanteeseen − jopa yhteisestä toimeentulotukihakemuksesta on ollut puhetta tiettyjen pelaajien keskuudessa. Epätoivoisimmat yrittänevät saada tappioitaan takaisin lauantai-illan korttipöydässä, joka on yhtä todennäköistä kuin Harrin pallon takakierre. Myös Santun jo sairaalloiseksi menneen kuntosaliharjoittelun tuottama lähes yliryhdikäs olemus saattaa sulattaa jopa kapteenin kovan kuoren. Molemmilla on epäilty olevan rautakanki selkärangan tilalla, mutta kummalla se sulaa ensin, saattaa olla ratkaisu mestaruuteen.
Henri Nylander
Ennakkosuosikeiden sotilaallisen jämäkkää linjaa jatkaa terästehtailija Nylander. Nylsy on luultavasti hakenut jämäkkään olemukseensa mallia idylliltään Malinilta, niin samankaltaisesti sekä ryhti että voittajan hymy saavat vastustajien polvet tutisemaan. Myöskään SAK:ssa Nylsyn suoritukset eivät ole jääneet huomioimatta, vaan järjestö on uhannut AKT:n tukilakolla ja Hämeenlinnan kaupunkiliikenteen pysäyttämisellä, mikäli hän ei saa toivottua menestystä. Myös Paperiliiton edustaja seuran hallituksessa on uhannut toimenpiteillä.
Pasi Järvinen
Pasi ”jumalan ruoska” Järvinen on nostettava mestaruuskilpailuiden menestyjäspekulaatioissa aina ylös tai laitettava ainakin eturiviin… jotta myös Pasi näkyy kuvissa. Malinin innostamana myös Pasi on aloittanut mielipuolisen saliharjoittelun, jonka johdosta Pablon draivit ovat lähteneet jo lähes käsistä ja niiden yhteydessä on välillä jääty ihmettelemään, että tulevatko ne ikinä alas. Varjopuolena tässä on ollut, että Tawastin kenttä on jäänyt Pablon lyönneille aivan liian lyhyeksi ja hän on siirtynyt pelaamaan valtaosan kierroksista kentille, jotka sopivat paremmin Pablon pitkälle pelille. Pasin ehdotukset kentän merkittävästä pidennyksestä ovat kaikuneet mestaruuskilpailussakin mukana oleville hallituksen hillotolppamiehille kuin kuuroille korville. Menestyäkseen Pasin pelissä on kaksi kysymysmerkkiä. Malttaako Pasi ottaa riittävän usein rautaa mailapussista myös par 5 -väylien avauksissa ja onko pituus jo alkanut syömään herkkyyttä lähipelissä? Pablo on koko golfuransa ajan onnistunut tekemään kentän ulkopuolella sellaisia työsopimuksia, joilla golfkausi on päässyt alkamaan heti lumien sulettua. Tämä on osaltaan varmasti ollut syynä siihen, että kuntohuippu on ajoittunut jo alkukesään ja mestaruuskilpailujen aikaan kuntopiikki on ollut vain muisto. Toimitus kuitenkin uskoo, että tämä puoli on nyt saatu kuntoon, kun liiallinen pelaaminen on estetty jatkuvalla itsensä kuvaamisella joka paikassa.
Oula Myllymaa
Tämän Katuman Corey Pavinin peli pulkannaruineen on suora vastakohta aiemmin esiteltyyn pommikone Järviseen. Oula ei tietojen mukaan osu oikein mihinkään töissä eikä kotona, mutta golfkentällä hän tikkaa pelkkää keskiraitaa ja pistää kaikki putit sisään. Oula pyysi kilpailutoimikunnalta, että saisi pelata mestaruuskilpailut etutiiltä, mutta tähän ei lupaa hellinnyt. Perjantain sademäärä saattaakin ratkaista Oulan viikonlopun kohtalon. Hyvillä rulleilla Oulakin pääsee ainakin valtaosan par 4 -väylistä kahdella päälle. Pelkkien par-tulosten tekeminen ei tule viikonlopun skineissä riittämään, mutta kolmen kierroksen tasainen suorittaminen voi tuoda menestystä mestaruustaistelussa.
Haastajat
Harri Juvonen
Harrin elämässä on tapahtunut viimeisen noin puolen vuoden aikana kaksi suurta mullistusta, joiden vuoksi Harri on noussut aiempien vuosien ”kiitos osallistumisesta” -joukosta yhdeksi mestarisuosikiksi. Harrille syntyi keväällä terve poikalapsi, jonka Harri yritti nimetä Sirkkeliksi, mutta Digi- ja väestövirasto ei tätä kaikkien ihmetykseksi hyväksynyt. Liekö tästä kimmastuneena Harri on saanut kesän kuluessa peliinsä ja pallon kierteeseen täysin uutta voimaa, jopa pieniä nykäyksiä pallon alastulossa tulosuuntaan nähden on ollut havaittavissa. Toinen suuri muutos Harrin elämässä ja pelissä on ollut auton vaihto täysin sähköiseen malliin. Aiemmin hybridissä ilmenneet nykäyksiä aiheuttaneet sähköongelmat ovat ilmeisesti ainakin osin väistyneet, koska Harri on poikkeuksetta ollut saavana osapuolena tiistaipeleissä. Voittoja ovat kuitenkin osin syöneet Pekk S:lle viikoittain maksettavat suojelurahat. Johtuneeko suojelun tarve jatkuvista, mutta hyvinkin ennustettavista, epäonnistumisista korttipöydässä? Sulaako Harri paineissa taas lauantai-iltana?
Pekka Salo
Takavuosien komeetta Pekka ”maksalaatikko” Salo on käynyt ahkerasti hakemassa oppeja toiselta takavuosien mestarisuosikilta J. Wilskalta, joka on tänä vuonna estynyt osallistumasta mestaruuskilpailuihin keväällä tulleen rasitusvamman vuoksi. Kuulemma myös kiinalaisten vakoilijoiden välittäjänä tunnettu J. Wilskan alter ego on auttanut Pekkaa valmistautumisessa. Pekan mahdollisuudet perustuvat kuitenkin pitkälti viikonlopun sääoloihin. Mikäli kentälle ei pian saada sadetta, voi kuivuus estää J. Wilskan oppien hyväksikäytön ja Pekan maksalaatikoista jää rusinat puuttumaan. Toimitus odottaa malttamattomana loppuviikon sääennusteita, joissa aikaisemmin luvatut rankat sateet näyttävät kuivuneen ja sitä myöten Pekan mahdollisuudet ovat alkaneet sulamaan.
Sauli Lehtinen
Pekan tavoin Saulilla oli aikaisemmin myös hieman sääherkkyyttä, mutta myös Sauli sai hiljattain odotettua perheenlisäystä ja on isyysvapaillaan lukenut itsensä lähes valmiiksi meteorologiksi kehtoa kiikuttaessaan. Näin ollen toimitus olettaa, että Saulilla on viikonloppuna tiedossa kaikki mahdolliset ilmavirtaukset ja paineaallot, joita hän tulee käyttämään varmasti sumeilematta hyväkseen. Aiempina kultaisina vuosina Saulin lähes varma mestaruus on kaatunut muutamaan väärään valintaan mailakassin sisällössä, mutta tällä kertaa isyys on varmasti tuonut lisää harkintakykyä jo aiemminkin lehmänhermoiselle Saulille ja esimerkiksi spoonin varsi on juuri oikean mittainen kakkoslyöntiin rei’illä 6 ja 10.
Jonne Eerola
Jonnen kunto on ollut tällä kaudella vielä toistaiseksi arvoitus, koska aikanaan Hämeenlinnan Tarmossa lentopallon keskitorjujana loukattu olkapää ei ole mahdollistanut pelaamista täysimääräisesti. Jonnen olkapää on kuitenkin nyt viimeinkin saatu kuntoon, joka tekeekin hänestä erittäin vaarallisen yllätystekijän jopa mestaruutta ajatellen. Olisi voinut luulla, että pitkien katovuosien jälkeen hieman keskivartalosta pyöristynyt Jonne, olisi tervehdyttyään pelannut kuin viimeistä päivää, mutta näin ei ole toimituksen ihmeeksi käynyt. Jonne sen sijaan käytti valmistautumisajan seuraten Pariisin olympialaisten koripalloa hakien mallia räjähtävään liikkeeseen ja oikeisiin käsien kulmiin. Toimitus ei ole ennen törmännyt näin erikoiseen valmistautumismetodiin, mutta ei vielä täysin tyrmää menestysmahdollisuuksia, mikäli Jonne muistaa aamuisin ottaa oikeanlaiset pallot mukaan.
Heikki Veteläinen
Tämä pesunkestävä paperimies ei yleensä ole mestaruuskilpailuissa pettänyt ja on ollut lähellä menestystä useana vuotena peräkkäin. Heikki on päässyt hallituksen hillotolpalta käsin vaikuttamaan vuosi toisensa perään kentän pelilliseen kehittämiseen ja salakavalasti samalla muuttanut sitä omalle pelityylilleen sopivammaksi. Muun muassa viheriöt ovat muuttuneet arvaamattomammiksi ja väyliltä palloon osuminen vaatii entistä enemmän taitoa, jota Hessu uskoo olevan vain hänen käsissään. Tänä vuonna hankaluutta lisäävät uudet strategisiin paikkoihin sijoitetut roskapöntöt kehikkoineen sekä kukkaistutukset, jotka saattavat koitua etenkin hortonomi Seppäsen kohtaloksi. Hessun silkinpehmeät kädet etenkin hiekkaestelyönneissä paikasta kuin paikasta hakevat vertaistaan. Tästä syystä onkin ehkä totta se huhu, että Hessu olisi ollut mukana lisäämässä hiekkaa moneen bunkkeriin tai ainakin opastamassa tiettävästi nastolalaisen Uutelan Maansiirto Oy:n rekkoja, joita on ajanut pitkin kesää Kalajoen ja Paavolankulman väliä. Bunkkereihin voikin valua vielä ainakin monen raskastekoisemman suosikin haaveet. Heikin aiempien vuosien mestaruuskilpailuiden viimeisten kierrosten heikot suoritukset ovat tiputtaneet tämän kestosuosikin pääsääntöisesti pois aivan terävimmästä kärkitaistosta. Liekö syynä hänen haluttomuutensa asettua vallitsevan tilanteen kanssa poikkiteloin, jolloin Heikki on jäänyt auttamatta jalkoihin, kun viimeisten hetkien sapelinkalistelu alkaa?
Marko Helén
Marko on pitänyt potentiaaliaan viime aikoina piilossa. Robottia pidettiin vielä muutama vuosi sitten Tawastin ehkä lupaavimpana nuorena pelaajana, mutta Markolle on valitettavasti käynyt kuten niin monelle lupaavalle nuorelle – Marko tuli mopoikään ja houkutukset ovat vieneet lupaavan nuoren pelin sekä elämän raiteiltaan. Iltaisin Markoa onkin golfkentän sijasta nähty pyörimässä enemmän Hämeensaaren McDonald’sin pihalla luistattamassa kytkintä kuin harjoittelemassa. Harmin paikka, mutta ehkä Marko pystyy vielä kaivamaan kadotetut taidot ja lahjakkuutensa, kun kyseessä ovat sentään mestaruuskilpailut.
Veikko Hiltunen
Veikko ”viilipytty” Hiltunen ei pienistä epäonnistumisista hätkähdä, joka voi olla Veksin vahvuus pitkäkestoisessa kilpailussa. Hän on hyvin sisäistänyt sen golfin lainalaisuuden, että jokainen lyönti ei voi olla täydellinen ja jokainen putti ei voi mennä sisään. Kilpailuviikon tiistaipeleissä Veksi upotti melkein kaiken, mutta jäi ilman palkintoa. Toimitus näkee, että Veksin vieterimäiset hermot voivat kantaa tämän vuoden mestaruustaistelussa jopa puolen välin paremmalle puolelle.
Ville Kuronen
Piinkova bisnesmies Vilho on painanut koko kesän edustamassa niin, että tukka on meinannut lähteä päästä. Verottajakin on ollut ihmeissään, kuinka paljon paitoja ja mailahuppuja voi myydä yhden talousalueen golfkentillä ja ravintola Pikku-Eerossa. Ville ei ole kuitenkaan antanut kiireen vaikuttaa puttiliikkeeseensä, jossa on edelleen jäljellä uskomaton varmuus ja pehmeys. Ville ei ole toimituksen tietojen mukaan laittanut alle kaksimetristä puttia ohi ainakaan viiteen vuoteen. Hieman lyhyttä, mutta piikkisuoraa palloa lyövä Ville on yksi toimituksen ehdottomista yllättäjäsuosikeista, mikäli sunnuntaille ei satu yllättävää kiireellistä liiketapaamista.
Eemeli Kero
Eemeli on Villen tavoin parkettien taituri, joka upottaa lähes kaikki putit niin läheltä kuin kaukaa. Hän on vaihtanut sähköautoon, joka on Harrin tavoin lisännyt entisestään rauhallisuutta viheriön tuntumassa tapahtuviin liikkeisiin. Eemeli haki tälle vuodelle oikeutta pelata M70-sarjassa, mutta kilpailutoimikunta hylkäsi tämänkin hakemuksen vedoten taas mitä ihmeellisimpiin syihin. Eemeli joutuukin nyt kovaan paikkaan, kun kyseessä ei ole enää eläkeläisten kahvirahojen ryöstäminen ja renkaiden tyhjentäminen lauantai-iltaisin, vaan pitäisi oikeasti näyttää jotain.
Pienet mahdollisuudet tai kiitos osallistumisesta
Antti Ahava
Takavuosien ennakkosuosikki ja ihmeellisten käänteiden jälkeen jopa mestarin autopaikan lunastanut entinen lupaava tennispelaaja on ollut pelinsä kanssa viime aikoina vaikeuksissa, jonka vuoksi Antti ei tänä vuonna lukeudu mestaruuskilpailuiden ykkössuosikeihin. Toimitus nosti kilpailuviikon tiistain yllättävän alle 80 lyönnin kierroksen myötä Antin statusta jopa pois luokasta ”kiitos osallistumisesta”, mutta päätti pitkän aikavälin suoritukset huomioiden kuitenkin pitää luokituksen ennallaan. Viikon huippukierros antaa kuitenkin toiveita, josko Antin pelillinen suvantovaihe olisi ohi. Toimeentulon kannalta tiistai ei kuitenkaan tuonut Antin elämään muutosta, vaan pelit jatkuvat edelleen tennismailamerkin välineillä, joilla on vaikea vastata nykypäivän tekniikalla pelaaville vastustajille.
Aleksi Seppänen
Toimituksella on tämän pelurin suhteen monta kysymysmerkkiä, jonka vuoksi Seve on tänä vuonna pudonnut kategorioissa. Kaikkien tähtimerkkien ja lyijyteippien osuessa kohdalleen voidaan Seve nähdä taas kympin sakissa. Jos nimittäin aiemmin luvattujen sateiden sijasta viikonloppu vaihtuukin kesäiseen aurinkoon, niin Seven mahdollisuudet kasvavat. Kun vastustajat mahdollisesti sortuvat kesäkeleillä haaveleimaan terassilla virvokkeiden ääressä, tämä koko kesän töissä kahta vuoroa painanut työn sankari on kuin omimmillaan ja tiukan askeettiseen elämäntyyliin tottuneena ei antaudu houkutuksille, vaan ottaa tilanteessa edun itselleen. Rankan työnteon lisäksi Seve on harjoitellut keväästä asti rintauintia jopa kesken kierrosten, mutta olympiaraja rikkoutui ilmeisimmin liian myöhään ja Pariisiin lähti flopiksi osoittautunut Mattsson.
Juha Selin
Juhan positiivisuus on siinä määrin tarttuvaa, että toimitus ennustaa hänen huolettomuutensa ja sanasolmaisen aurinkoisuutensa tarttuvan hänen itsensä lisäksi myös muihin osanottajiin, jolloin edessä saattaisivat olla koko historian kovatasoisimmat mestaruuskilpailut. Ainoastaan liian usein vinoon karkaavat draivit ja heikohkot lähipelitaidot saattavat syöstä Juhan pelin uomistaan. Edes Vitae Pro ei riitä korjaamaan kaikkia virheitä.
Kumiukot ja lumiukot
Toimitus on pitkään pitäytynyt pelaajien arvioinnissa kolmessa selkeässä kategoriassa. Tämän vuoden pelaajisto on kuitenkin sen verran kova ja kirjava, että on pitänyt luoda täysin uusi kategoria, johon toimitus listaa neljä yllätysvalmista pelaajaa, jotka voisi lähes yhtä hyvin asettaa myös mestarisuosikeiksi. Nyt on nimittäin valmistautuminen viety huippuunsa, kun nelikko on harjoitellut sekä liikkuvuutta että sulavia liikkeitä takavuosien romanialaisen huippuvoimistelija Nadia Comănecin ohjauksessa. Nelikon sattuessa rangelle on moni kokenutkin pelaaja pysähtynyt ihmettelemään liikkeiden sujuvuutta ja pehmeyttä.
Jyrki Hakala
Ensimmäisenä otetaan käsittelyyn nelikon ehkä potentiaalisin mestarikandidaatti Jyke. Toisin kuin monet muut pelaajat, jotka sortuvat hakemaan hätäisiä muutoksia svingiinsä vaikeuksien ilmetessä, Jyke ei ole sortunut hätäilyyn lyöntiliikkeensä osalta, vaan vetänyt samalla sulavalla vedolla vuodesta toiseen. Nyt Nadian ohjauksessa kestosuosikin liikkeeseen on toistettavuuden lisäksi tullut kaivattua liikkuvuutta ja pallot tuskin tulevat eksymään väylältä kertaakaan. Toistettavuus ja varmuus, siinä ovat avaimet pitkän viikonlopun menestykseen. Peruskuntonsa Jyke ammensi pitkään uintiharrastuksesta, josta Seppänenkin lienee saanut inspiraationsa.
Kalle Ahtiainen
Ahkerasti koko talvikauden ja kesän harjoitellut Kalle on liikkuvuuden lisäksi ottanut harjoitusohjelmaansa motoriikkaa parantavan baletin, ja Kalle onkin ollut tuttu näky Sibelius-opiston eri harjoitusryhmissä. Yliliikkuvuuden lisäksi Kallen ongelmaksi saattavat muodostua Heikin bunkkeriviritykset, kun hiekasta ei välttämättä pääse pelkästään joutsenlammen Siegriedin liikkeillä omin avuin ylös.
Karri Sahla
Silkinpehmeästä argumentoinnistaan ja lähipelikäsistään tunnettu Sahla ei ole ehkä mestaruuskilpailuissa ja Tawastin kentällä omimmillaan, mutta kokemuksen myötä silti vaarallinen ainakin saunapuheissa. Kompastuskiveksi muodostunee myös askeettiseen elämäntyyliin tottuneen Sahlan kyky sopeutua ja välttää mestaruuskilpailuihin liittyvät houkutukset, ja pysytellä painostuksesta huolimatta täysin vegaanisessa sekä viljattomassa ruoka- ja juomavalikoimassa. Kansallisbaletti on toimituksen tietojen mukaan kaavaillut Sahlaa Ahtiaisen rinnalle joutsenlammen Odetten rooliin.
Olli Tapola
Nyt on pelistrategiat kunnossa sekä kentällä että lauantai-illan peleissä. Olli taivuttaa palloa ja korttia aina haluamaansa suuntaan valitun strategian mukaisesti. Lyöntiliike on kuin legendaarisella Ben Hoganilla ja toimitus on jo pitkään ihmetellyt, miksi pro-statuksella pelaavaa Ollia ei ole vielä nähty DP World Tourilla. Epävirallisten tietojen mukaan ainoa syy pelaamattomuuteen on kiertueen yhden pääyhteistyökumppanin tyytymättömyys Ollin autovalintaan. Mestarin paikalle Tawastissa saa kuitenkin toistaiseksi ajaa merkillä kuin merkillä, joka saattaa siivittää Ollin jopa mestariksi asti.
Lopuksi
Toimitus uskoo, että tämän vuoden mestaruuskilpailut tulevat tarjoilemaan jopa vielä enemmän yllätyksiä kuin aiemmat vuodet. Varmaa on, että mestarin mopoauto vaihtuu toisenlaiseen kulkupeliin. Onko kyseessä mopo, hybridi vai täyssähkö? Kaikki on mahdollista ja toimitus ei varmasti ole tähän analyysiin saanut kerättyä kaikkia mahdollisia mestaruuskilpailuihin liittyviä ennakko-oletuksia ja tietoja pelaajien kunnosta. Viime vuoden mestarin puuttumisen lisäksi monta takavuosien kovaa mestariehdokasta puuttuu ainakin ennakon julkaisuhetkellä viivalta. Kovimpina niminä jo aiemmin mainittu Topi ”nosturimiesten Mickelson” Tiitola ja hänen uskollinen perämiehensä kapteeni Kajanto. Lauantai-ilta saattaa joka tapauksessa heittää kaikki arvailut ja varmatkin tiedot vielä uuteen valoon, joten toimitus haluaa vielä toiseen kertaan korostaa, että kaikkia rahoja ei kannata panostaa edes ennakon perusteella varmoille ratsuille. Lopuksi toimitus haluaa toivottaa kaikille kilpailijoille onnea ja menestystä taitojensa sallimissa rajoissa!