Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina, perinteen mukaisesti, starttasi 39 senioripelaajaa sekä 3 seuralaista jälleen kevätmatkalle, nyt Viron Saarenmaalle ja Saare Golfiin. Vanhan kaavan mukaisesti mentiin paitsi että kuljettajana toimi menomatkalla Lehdon Pertti tuuraten Hämäläisen Mattia, joka oli jo Riikassa toisen porukan matkassa. Länsisataman uusi kakkosterminaali tuli testattua ja hyväksi havaittua, kävelymatka laivaan oli lyhentynyt huomattavasti. Myös itse laiva oli uusi tuttavuus, Megastar, joka sekin yllätti positiivisesti. Tilava ja siisti, paljon myymälätilaa!
Viron puolella mantereelta Muhun puolelle siirtymisen jälkeen poikettiin Sikke Sumarin Nami Namaste-ruokapaikassa. Kannattaa käydä tutustumassa. Me ainakin olimme tyytyväisiä, vaikka ennakkoluuloja oli. Loppuiltapäivästä majoituimme Kuressaareen hotelli Grand Rose Spa:han. Ehtiköhän joku kokeilla vielä illalla jotain paikan neljästä saunasta.
Tiistaiaamuna menimme ajoissa kentälle. Aika viileä oli keli, joten kun ruuhkaa ei ollut, pääsimme starttaamaan etuajassa. Aurinko paistoi kuitenkin kirkkaalta taivaalta, joten keskipäivällä tarkeni jo erittäin hyvin. Pelin jälkeen nautimme lounaan klubilla ja tällä välin Pertti olikin jo vaihtunut Mattiin. Illalla tutustuimme vielä paikallisoppaan johdolla tarkemmin Kuressaareen, nyt kylläkin bussissa istuen.
Keskiviikkona sama uudelleen, nyt tosin tuntia aikaisemmin. Hyvissä ajoin oltiin nytkin valmiina, joten ei kun matkaan. Päivä oli pilvinen ja välillä hiukan tuulikin, mutta ei se ainakaan kaikkien peliä haitannut. Illallista nautittiin perinteisesti Veski Trahteri-tuulimyllyravintolassa.
Torstaina suunnattiin sitten auton keula kohti kotia. Ennen Muhun saarelta poistumista poikettiin paikallisessa leipomossa noutamassa ne 40 Muhu-leipää, jotka Sikke oli meitä varten tilannut. Taisi leipomo tehdä päivän tilin puolessa tunnissa. Tallinnassa pakollisten matkamuisto-ostosten jälkeen nautittiin vielä satama-alueen ravintolassa lounas, jonka jälkeen siirryttiin samalla Megastar-lautalla kotomaan kamaralle ja yöksi kotiin. Laivalla suoritettiin vielä Suomi-USA pelin huuman jälkeen matkan palkintojen jako.
Lopputulokseen huomioitiin kaksi parasta puolikasta päivästä riippumatta. Naisten ja koko porukan parasta peliä esitti Loposen Leena, jonka toisen päivän saldo oli 24+24! No huh huh. Osoitus siitä, että ei kannata luovuttaa vaikka aina ei mene niin kauhean hyvin. Miesten kovimman tuloksen kirjautti Lehtisen Pekka 23+21.
Näin tällä kertaa. Mihinkähän askeleet ensi vuonna vievät? Hyviä ideoita vastaanotetaan!
Muistiin kirjasi
Heikki